Melkein yksi kuukausi takana elämää Espanjassa!

Kyllä kuukausi on menny tosi nopeesti. Ja lämpimät ilmat jatkuu, mä tykkään! Mut illat alkaa olla jo viileitä, mut ei pohjosesta tullutta silti hirveesti palele :) Ihan mukava viikko oli. Salilla käyminen jäi vähän vähemmälle ku iltasin ollu menossa tai pikku-väsymys iskeny. Salilla oli huvittavaa, ku otin kymmenenkilon painon ja aloin sillä tekemään hauistreeniä ja siinä just sattu olemaan muita treenaajia, ni eihän mulla oikein sitte noussu se paino mihinkään. Mulla alko naurattaa siinä ja se yks kuntosalin pitäjä oli siinä vieressä ja sano, että "kymmenenkiloa, pitäskö sun tyttö ottaa vähän kevyempi, viisikiloa?" nauroin vaan sille, et hei mä vaan huvikseni kokeilen jaksanko! Mut mistä se ois voinu tietää, vaikka oisin ollu tosi vahva ja sanonu sille vaan et, "hei ei tää oo painava, ainahan mä teen hauistreeniä kymmenenkilon painoilla". Mut joojoo se on kiva paikka!

Vietin sitten synttäreitä viikolla täällä ja ostin itelle tällasen "pienen" kakkupalasen. Mutta se oli hyvää ja ainahan synttäreille tulee olla kakkua. Tuli vähän erilaiset synttärit ku ois aatellu, ku mentiin katsomaan Benalmadenan yksityiseen sairaalaan yhtä tuttua ja vietettiin siellä sitten koko ilta! Tulipa sitten käytyä paikallisessa sairaalassakin, mutta se oli hieno ja siisti sairaala.

Suomesta tuli myös paketti ja terveisiä. Oli kyllä niin ihana yllätys, ku illalla tuli asunnolle ja paketti odotti pöydällä. Äkkiä alakertaan ja kattomaan mitä siellä on. Ja sieltähän löyty kaikkia mun lemppariherkkuja salmiakkia&suklaata! Kiitos!

Sain myös tällasen kivan "palapelin", jolla nimellä mä kutsun tätä! Lauran koti!

Perjantaina oli sitte vähä jännä päivä. Eli meno poliisiasemalle. Mulla pitää hakea täältä poliisiasemalta NIE-numero eli ulkomaalaisten tunnistusnumero, jota tarvin, kun työskentelen täällä. Sain torstaina kaavakkeen, mikä täytyy ottaa mukaan asemalle täytettynä. Totta tosiaan sehän on espanjankielinen, joten sanakirja käteen ja suomentamaan sanoja. No väärään kohtaan sitten nimeni laitoin, mutta jos ei hyväksy sitä, niin no problem täytän uuden kaavakkeen. Oon kuullu, että siellä asemalla on äkäinen brittimies työssä, joka ei mielellään puhu englantia, sitten täytyy heittää muutamia lauseita, mitä osaan, que pasa? ja no tengo perro! ym. Eiköhän niillä pärjää :) Mut perjantaina sitten aamulla asemalle ja siellä oli ihmisiä odottamassa kahdeksan jälkeen aseman ulkopuolella. Täällä se NIE-numeron hankkiminen toimii, että täytyy ensin hakea vuoronumero milloin pääsee virkailijalle. Ja täytyy vissiin käydä useammalla virkailijalla päivän aikana ja välissä käydä pankkiin maksamassa NIE-numero ja taas tulla poliisiasemalle...voi mennä kokopäivä tai ei välttämättä saa hoidettua asiaa yhden päivän aikana, joten iloinen mieli mukaan lähtiessä poliisiasemalle. Perjantaina ku pääsin asemalle, siellä poliisit ilmotti, että vuoronumeroita aletaan jakamaan vasta puolen tunnin päästä, joten lähdin samantien melkein pois, kun siellä oli jo jonossa ennen paljon ihmisiä ja töihin täytyi lähteä. Se oli pikainen käynti, mutta uudella yrityksellä ensi viikolla!

Täällä on ruokakaupassakin vähän rennompi ote työhön. Perjantaina kävin ruuhka- aikaan ruokaostoksilla, kun oli kassoille pitkät jonot. Odotin siinä omaa vuoroa ja alkoi olla jo vähän nälkä ja ei millään ois jaksanu jonottaa. Katoin siinä, kun se kassaneiti ihan rauhassa hinnoitteli asiakkaan ostokset ja rupatteli samalla ja pakkasi asiakkaan ostokset pusseihin ja sitten se asiakas alkoi ottamaan laukustaan lompakkoa maksaakseen ostokset. Ei niillä ollu mihinkään kiire, vaikka jono vaan piteni ja piteni. Toisaalta mukavaa, ettei aina tarvii olla niin kiireinen ja hätänen. Ja mietin siinä, et ei mulla oo mihinkään kiire ja samahan se on odottaa ja 15min myöhemmin asunnolla. Eikä ne asiakkaat ollu siinä jonossa yhtään kireitä tai ärsyyntyneitä, kun se kassa oli niin hidas. Muuten se mun edellä oleva asiakas pakkasi kaikki ruokakassinsa niihin kauppakärryihin ja lähti kävelemään ulos kaupasta. Lähdin siinä sen perään ja katsoin ku hän työnsi niitä kärryjä ohi kaupan parkkipaikkojen ja kokonaan ulos siitä kauppa-alueelta sinne kävelytielle ja vaan eteenpäin. No toisaalta onhan se rennompaa kulettaa raskaat ostoskassit kärryillä kotiin, ku kantaa ne käsissä. Et semmonen kauppareissu oli mulla!